Erityisen huolenpidon hoitojakso (EHO)

https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/sijaishuolto/rajoitukset-sijaishuollossa/erityinen-huolenpito

Erityinen huolenpito tarkoittaa kokonaisvaltaista hoitoa, kasvatusta ja huolenpitoa sekä yksilöllistä erityisopetusta sellaisille 12 vuotta täyttäneille nuorille, joiden toiminta erityisen vakavasti vaarantaa heidän henkeään, terveyttään tai kehitystään.

 Erityinen huolenpito on moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa. Erityistä huolenpitoa järjestävällä laitoksella on oltava käytettävissään riittävä kasvatuksellinen, sosiaalityön, psykologinen ja lääketieteellinen asiantuntemus. Asiantuntijoiden tulee tavata lasta säännöllisesti.

Vihdoinkin tuli sellainen hetki että meitä vanhempia kuunnellaan, tämä hoitojakso on se vihoviimeinen keino enää puuttua nuoren käytökseen. Silloin kun kaikki muut keinot on jo kokeiltu eikä muuta enää keksitä, on tämä keino yrittää pysäyttää koko tilanne ja sitähän me tarvittiin!!! 

Ennenkuin tätä alettiin työstämään, sain kuulla paljon kuinka tämä hoitojakso EI auta, tuolla nuori menee vain huonompaan kuntoon. Tällainen hoitojakso on kuulemma nuorelle hyvin nöyryyttävää, siellä kun on niin tiukat säännöt ja rajat että eräskin nuori oli tällaisen jakson jälkeen kuulemma tehnyt itsemurhan, tätä siis mulle kertoi tämän laitoksen omistaja jossa 1 oli sijoitettuna.

Totta helvetissä tällainen laittoi mut ajattelemaan tätä hoitojaksoa vastaan, enhän mä voi ottaa sitä riskiä että mun lapsi menisi vielä huonompaan kuntoon kuin mitä nyt on?!? MUTTA, se myös laittoi ajattelemaan sitä ettei tuo laitoskaan ole todellakaan pystynyt huolehtimaan mun lapsesta niinkuin kuvitella voisi, siellä laitoksessa ollessaan asiat on vain menneet reippaasti huonompaan suuntaan. Laitoksessa 1 huumeidenkäyttö vain paheni, hatkailut ja se huumeidenkäyttö siellä laitoksessa kun joku nuori sitä kuraa sinne salakuljettaa siellä rinnoissaan tai kiveksissään eikä laitoksessa saada byrokratian vuoksi näitä nuoria tutkia kunnolla!!! Ajatelkaa, kun se lapsi on otettu huostaan, perii sossu sitten vielä vanhemmilta elatusmaksuja joista 40% menee sen nuoren itsenäistymisvaroihin ja 60% sossulle. Sossu maksaa näille laitoksille jokaisesta sijoitetusta nuoresta aika mukavan suuruisen summan rahaa, sanoisin että tuollainen nuorisokotilaitos on aika muhkea bisnes. Siellä raha ratkaisee eikä laitoskaan halua että siellä oleva nuori sijoitettaisiin jonnekin muualle!

Joka tapauksessa, päätettiin isän kanssa että nyt on jo kaikkea muuta kokeiltu ja 1 lähtee Eholle! Mä en halua myöhemmin miettiä sitä vaihtoehtoa että en tehnyt tarpeeksi jotta saisin lapseni pelastettua!!

1 lähtee kesäkuussa -20 eholle eikä hänelle tätä päätöstä kerrota ennenkuin vasta lähtöpäivänä. Tuli se lähtöpäivä, sossu soitti 1 laitokseen ja kertoi että tänään sulle tulee lähtö Valtion koulukotiin eho-jaksolle, tätä 1 vastusti mutta kun kaikki muut puoltaa niin silloin 1 lähtee ja piste!! Jälleen kerran mulle tulee tunne että tää on pakko olla vain painajaista! Mitäs jos tää on väärä päätös? Mitäs jos 1 sieltä takaisin tullessaan meneekin vielä huonompaan kuntoon?

Tuo Eho-jakson aika meni LOISTAVASTI, siis ei mitään ongelmia!! Eho-jaksoa sossu laittaa aina ensin 30vrk jonka jälkeen sitä  voidaan jatkaa maksimissaan 90 vuorokauteen asti eli yhteensä tällainen jakso kestää sen 3 kk. Kaikki kyllä tietää sen ettei tämä 3kk todellakaan paranna sitä lasta, mikään ihmeparantuminen päihteistä ei tapahdu ellei päihteitä käyttävä itse sitä tosissaan halua ja meillähän 1 oli niin päihdemyönteinen kuin vain olla voi. Mutta tuo aika auttaa sitä nuorta oivaltamaan itse mihin tuo tie vie! Tuon jakson aikana paikalla olivat ne ohjaajat, psykiatri, lääkäri sekä sossu. Siellä osastolla oli max 4 nuorta samanaikaisesti, kaikki tapaamiset menivät valvotusti sekä osana hoitojaksoa nuori tekee oman ohjaajansa kanssa viikoittain pohdintoja mm. syyt olla eholla, päihteidenkäyttö, kaveripiiri, raha, hatkailut jne. Kaikkia niitä syitä haetaan sille omalle käyttäymiselle ja laitetaan se nuori itse pohtimaan ja oivaltamaan mitä tästä kaikesta seuraa!! Käytiin 1 luona pariin otteeseen, siellä sai vierailla tasan 2h ja aika piti etukäteen varata heidän kalenteristaan! Tapaamisten aikana siellä oli valvoja/ohjaaja paikalla koko ajan, pelattiin korista sekä frisbee golfia ja ai että se oli ihanaa, nähdä oma lapsi hyvinvoivana ja iloisena, ilman että pää oli sekaisin!! Näiden reissujen jälkeen aina tuli tunne että aika loppui kesken, mä olisin niin halunnut jäädä sinne!! Tällaisina aikoina mitä me ollaan eletty, sitä jotenkin haluaa vain vaalia niitä hyviä hetkiä. Pienikin aika joka saatiin yhdessä viettää niin niistä halusi pitää kiinni eikä silloin puhua niistä paskoista asioista!!

Tuon eho-jakson jälkeen alkoikin sitten uusi painajainen... 1 on täyttänyt nyt 18-vuotta, muuttanut omilleen eikä meillä ole enää mitään tehtävissä. Enää en saa tietää kuinka hänellä oikeasti menee, kukaan ei seulo, kaikki on vain vapaaehtoista hänelle eikä meille kukaan enää saa kertoa mitään koska 1 on "aikuinen"... PASKAT OLE!!! 

TÄÄ FUCKING painajainen ei vaan lopu!!! Ja joka päivä mä odotan sitä kauheaa soittoa, jos sitä kukaan mulle edes ilmoittaisi, että 1 on löydetty kuolleena, MUA ITKETTÄÄ!!! Ei tässä muu auta kuin yrittää mennä päivä kerrallaan, terapiassa käyn ja nekin siis etänä, kiitti korona! Loppuvuodesta ei terapiaa ollutkaan kun terapeutti laittoi viestin että ajat peruttu kun joutuu jäämään pois koko loppuvuodeksi (siis viime vuonna), ei tullut uutta aikaa eikä toista terapeuttia tilalle ja ottaa yhteyttä kun palaa töihin. Oli kyllä kirjannut omakantaan tästä mun ahdistuksesta, vaikea ahdistuneisuus siellä lukee ja nyt tuli jopa uusi aikakin, sekin etänä ja tällä viikolla soittaa viimeksi oon siellä käynyt 26.11.20 eli tulee melkein 2kk väli tähän. Voin sanoa että odotan tätä uutta aikaa aika kovasti!!