Joulu 2019 ja Uusi Vuosi 2020

 Joulu, ah niin ihanaa aikaa 💓!!Paitsi...

Lähdettiin koko perhe viettämään joulua mun vanhemmille, oli taas pakettia kuusen alla ja mietittiin että onpas tää ihanaa viettää aikaa koko perheen läsnäollessa. Hyvää ruokaa, vähän viiniä ja seura, kaikki rakkaimmat paikalla. Mikä voisi mennä pieleen, onhan nyt sentään joulu.

Meillä on ollut aina perinteenä että jouluun panostetaan, sisustus tiptop, kattaus ruokapöytään kinkku kaiken keskipisteenä, kaunista ja niin tunnelmallista, kynttilän valossa syödään. Jouluateria syödään aina klo 17, nautitaan rauhassa. Lapset ei ole ikinä oikein malttaneet odottaa että päästään lahjojen kimppuun mutta hienosti ovat sen kestäneet. Paketteihin ei saa koskea ennen kuin klo 18. Kun kello tulee kuusi kaikki siirtyy olohuoneeseen ja alkaa pakettien jako, sen hoitaa nuorimmat lukutaitoiset.

Kun kaikki paketit on jaettu, ukkimme tuo kaikille oman kirjekuoren vielä joululahjaksi. Kirjekuori sisältää hiukan rahaa. Ja sit mennään....

1 saa rahaa, ottaa hatkat eikä vastaa enää puhelimeen eikä viesteihin!! EI JUMALAUTA! Kuinka se kehtaa tehdä meille tän jouluna???? Saatikka isovanhempien luona?? Millä mä tän nyt selitän? Onneksi äitini oli hyvin tietoinen kyllä meidän ongelmista, ehkäpä hän ymmärtää kun me keskellä yötä isän kanssa lähdetään kävelemään ympäri vuosaarta etsimään 1? Mä yöpuku päällä, takki kainaloon ja etsimään! Vähän pakkasta ja paleltaa mutta vitut siitä, se lapsi on löydettävä!! Soitto laitokseen ja he ilmoittaa jos ei 1 saavu takaisin isovanhempien asunnolle klo 23 mennessä, lähtee laitoksesta hlökunta etsimään ja hakemaan 1 takaisin laitokseen, siihen loppuu joulunvietto!! Itkuhan siinä tuli, miksi näin tapahtuu??

Klo tuli puoliyö ja 1 soittaa isälleen että tule hakemaan, oon täällä vuosaaren metroasemalla. Isä lähtee hakemaan, 1 on suht kunnossa, ei vaikuta päihtyneeltä. Okei, ehkäpä tästä sittenkin voisi tulla vielä hyvä joulu? Laitoksestakin antoivat periksi eivätkä lähteneet 1 hakemaan vaan saisi olla meidän kanssa tapaninpäivään saakka, silloin vietäisiin takaisin laitokseen ja lähdetään me muut omaan kotiin odottamaan vuoden 2020 saapumista. Mutta juhlimista, ei todellakaan! En mä uskalla ajatellakaan että itse ottaisin rennosti, voisin juhlia Uutta Vuotta, ei todellakaan, mitä jos jotain tapahtuu?

Tuli Tapaninpäivä ja mulle heikko hetki... Ei, MIKSI MÄ OLEN NÄIN HEIKKO?? Soitin laitokseen, voisiko 1 viettää kotona Uuden Vuoden? MITÄ MÄ AJATTELIN?? Juu voihan se, mennään päivä kerrallaan ja katsotaan jospa kaikki menisi hyvin. JUU, EI TODELLAKAAN MENNYT!!!! 

Päästiin siis tapaninpäivänä kotiin, sovittiin että 1 tulee kotiin viimeistään klo21 vähän tingattuna ehkä kymppiin asti voisi olla ulkona kavereiden kanssa... Mikä mut sai tähän uskomaan, luottamaan?? Jos ei koskaan lapseensa luota niin eihän se lapsikaan opi luottamaan itseensä. Ajattelin että osoitan sille lapselle että MÄ USKON SUHUN, MÄ RAKASTAN SUA YLI KAIKEN ja olen hyvä äiti, tiukka mutta rakastava!

Jepjep... Ei sitten 1 kuulunutkaan sen jälkeen mitään, otti hatkat heti kun silmä vältti. Ei vastannut taaskaan puhelimeen, ei viesteihin moneen päivään!! Etsittiin taas isän kanssa ympäri kaupunkia ajellen ja kävellen. Ei kukaan ole nähnyt eikä kuullut mitään, 1 on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Mun syke alkaa nousta, älykello ranteessa ilmoittaa vähän väliä että syke on vaarallisen korkea vaikka olen vain paikoillaan. Ei pysty nukkumaan, ei syömään, tulee huono olo. Mä haluan vain mun lapseni takaisin, missä se on ja miksi ei vastaa meille? Mehän halutaan hälle vain parasta!! Itkettää!!

1.1.2020 lapseni palaa takaisin, oma-aloitteisesti takaisin laitokseen. HUOH! Hetkeksi helpottaa kunnes tulee soitto laitoksesta; otettiin seulat ja positiivisia tuloksia, kannabis, amfetamiini ja bentsot. VOI JUMALAUTA!!!! Sossu päättää siltä istumalta tehdä 1 kuukauden mittaisen LVR (liikkumisvapaudenrajoituksen). Siirretään toiselle osastolle, suljetulle! Siellä on tarkempi valvonta, sähkölukot eikä sieltä pääse hatkailemaan. Tää kk kun 1 oli suljetulle osastolle siirretty, kaikki meni suht hyvin, TAI NIINHÄN SIIHEN ME USKOTTIIN KUNNES MEIDÄN HOUDINI TODISTI TOISIN.